Tørfossa kvenadállu
Seamma ládje go sámit de maid kvenat gárte gillat garra dáruiduhttima badjel čuohte jagi. Lei goit nu ahte máŋggaid kvenaid atne buorebun go sápmelaččaid dasgo árvoráidalaš lei čielggas: dáru kultuvra lei buoremus, dasto čuvvo kvenat ja gait vuolimužžan ledje sámit. Tørrfossa kvenadálus beasat oaidnit govt kvenabearaš elii, ja govt kvenaid kulturvra lea earálágan dáro- ja sámekultuvrraid ektui.
Tørrfossa orrunviessu lea sođiidgaskka áigásaš hámis ja viessogálvvuin, muhto suovvasávdni ja buvrrit fas vuosihit govt dállu vejolaččat lei 1700-logus. Doppe oidnojit kvenaide mihtilmas arkitektalaš čovdosat. Ovdamearkka dihte állanit visot siskkobeale lássalávddit vulos guvlui. Ravddamuččas lea čáhcečoaggi. Uvssat leat fas giddejuvvon earáládje go Norggas muđui lei dábálaš.
Kvenat ledje álggoálggus suopmelaččat geat orro Mearrabađaluovtta davveosiid riddoguovlluin. 1700-logus lei stuorit sisafárren Norgii omd. Ráissa guovlluide. Dán fárremii lei sivvan ee. suopmelaš eanandoallokoloniseren mii čuožai dalá nd. sámieatnamiidda. Olmmošlogu lassáneapmi ja eanavátnivuohta ledje maid sivvan ahte kvenat ohcališgohte eará guovlluide.
Sullii 1830-loguin lassánii fas kvenaid sisafárren. Vuosttaš fárremiid áigge ledje kvenat ohcalan dušše vuotnabađaide ja suhkkes vuvddiide, muhto dán nuppi sisafárrema áigge ásaiduvve sii maid stuorit servodahkan miehtá rittu ja vuotnagáttiid. Maid barggut guollebivdobáikkiin, gávpogiin ja ruvkedoaimmain ledje dehálaččat.
